Kartanonrannan koulun ja päiväkodin harjannostajaisia vietettiin 23.4.2009

Puheeni tilaisuudessa:

Arvoisat harjannostajaisjuhlan vieraat ja etenkin tärkeimmät kutsuvieraamme, hyvät tämän talon rakentajat!

Kirkkonummen kunnan ja kaikkien tämän talon tulevien käyttäjien puolesta, kiitän lämpimästi teitä kaikkia tähänastisesta hyvästä työstä. Tai oikeastaan pitää sanoa nykyisten ja tulevien käyttäjien puolesta, sillä päiväkotihan on ollut jo käytössä useita kuukausia.

Tämä upea uusi koulu ja päiväkoti ovat malliesimerkkejä siitä, että Kirkkonummi on kehittymässä entistäkin viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi luonnonläheiseksi asuinpaikaksi nyt jo yli 36.000 ihmiselle.

Tämä talo on yksi osoitus siitä, mitä kunnan melko voimakas väestönkasvu tuo tullessaan. Se tuo mukanaan positiivisen haasteen rakentaa koko ajan lisää palveluja varten tarvittavia rakennuksia.

Kirkkonummella on suomenkielisissä peruskouluissa noin 3.700 ja ruotsinkielisissä peruskouluissa yli 1.000 oppilasta. Tämän lisäksi tulevat vielä lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaat. Haaste erinomaisen oppimisympäristön järjestämiseen on siis valtava ja kasvaa koko ajan. Päivähoidon piirissä meillä on kaikkiaan lähes 4.000 lasta ja heidänkin osaltaan kasvu on melkoinen. Hyvä niin. Eipähän ainakaan rakentaminen lopu Kirkkonummella lähivuosina.

Rakennukset ja seinät muodostavat puitteet ja mahdollisuudet hyvälle ja virikkeelliselle päivähoidolle ja oppimiselle. Ihmiset saavat hyvät rakennukset elämään ja toimimaan. Niin myös tässä talossa - koulun ja päiväkodin henkilökunta tekee erittäin tärkeää työtä lastemme ja nuortemme parissa. Osa talon hyvää henkeä ja toimintaa on myös vanhempien aktiivisuus ja välittäminen omien lastensa kehittymisestä ja päiväkodin ja koulun toiminnasta. Hyvä talo ja sen loistava henki on yhdistelmä onnistunutta rakennusta ja ympäristöä sekä ihmisten mukanaan tuomaa vireyttä. Olen varma, että tästä rakennuksesta tulee koko Kartanonrannan kylän toiminnallinen ja elävä toimintakeskus, sillä talo tulee myös aktiiviseen iltakäyttöön.

Lama koettelee meidänkin kuntamme taloutta ja asettaa meille haasteita palvelujen ja toimintojen uudelleenarviointiin. Samalla se pakottaa meidätkin pohtimaan kunnan kaikkia toimintoja kriittisesti ja kehittämään niitä tehokkaammiksi ja laadukkaammiksi. Kustannustehokkuuden lisääminen ei kuitenkaan meillä merkitse irtisanomisia tai palvelujen lakkauttamisia, vaan nykyisten ja tulevien toimintojen järkeistämistä ja oikeiden asioiden tekemistä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Se tutkitusti lisää myös työntekijöiden motivaatiota ja työssä viihtymistä.

Lama on ajanut rakentamisen Suomessa syvään syöksykierteeseen, mutta meillä Kirkkonummella se ei toistaiseksi juurikaan vaikuta investointien määrään. Kasvavana ja kehittyvänä kuntana tarvitsemme jatkuvasti uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, ikäihmisten- ja muita palvelurakennuksia sekä uutta kunnallistekniikkaa. Olemme varmasti paljon puhutun rakentamisen elvytyksen eturintamassa.

Kunnan kokonaisinvestoinnit ovat tälle vuodelle yli 36 miljoonaa euroa, joista talonrakennukseen on budjetoitu yli 14 miljoonaa euroa, liikenneväyliin ja puistoihin lähes 15 miljoonaa ja vesi- ja viemärilaitoksen investointeihin 4,5 miljoonaa euroa, joten tekemistä riittää.

Arvoisa juhlaväki,

Ei rakentaminen Kirkkonummella tähän lopu.

Toivottavasti ja uskon, että varmastikin pääsemme jo tämän vuoden puolella käynnistämään Veikkolan uuden, Vuorenmäen koulun rakentamisen sekä Masalan vanhan koulun peruskorjaus- ja lisärakennustyöt. Masalan koulusta muuten vanhimmat oppilaat siirtyvät tähän kouluun tilapäisesti rakennustöiden ajaksi.

Ensi vuonna on ohjelmassa lisäksi ainakin ruotsinkielisen Bobäck skolan laajennushanke sekä ainakin yhden uuden päiväkodin rakentaminen. Keskustan uuden yhtenäiskoulun rakentaminen on tiukasti tulossa lähivuosien rakennusohjelmaan.

Tämä Kartanonrannan alue on aikanaan ollut pronssikaudella meren peitossa, kun vesi oli noin 10 metriä nykyistä korkeammalla. Kartanon värikäs historia alkaa Kustaa Vaasan ajoilta 1500-luvulta jatkuen sääty-yhteiskunnan rusthollivaiheiden ja maatalousaikojen kautta Neuvostoliiton vuokra-aikaan ja sitä kautta nykypäivään.

Tulevaisuudessa näen tämän alueen uudenaikaisena ja ekologisena tiivis-matala tyyppisenä pientaloalueena, jossa julkiset liikenneyhteydet ovat nykyistäkin paremmat Kivenlahden metroasemalta tulevan kevytraitiotien kulkiessa tämän alueen läpi jatkuen Masalan keskustan kautta Jorvakseen ja mahdollisesti aina kunnan keskustaan saakka. Uusien asukkaiden myötä palvelut paranevat ja uusia työpaikkoja syntyy yritystoiminnan lisääntyessä.

Kirkkonummi on yksi maamme nopeimmin kasvavista kunnista. Meidän vahvuutemme on pientalovaltainen, luonnonläheinen ja turvallinen asuminen sekä hyvät palvelut. Näistä vahvuuksista on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa, niin rakentajille riittää töitä Kirkkonummella jatkossakin.

Kohottakaamme malja tälle rakennukselle ja sen rakentajille,

samalla kiitän kunnan puolesta vielä kerran kaikkia rakentajia ja muita hankkeessa mukana olleita ihmisiä ja yrityksiä!

Timo Haapaniemi
kunnanhallituksen puheenjohtaja
t.haapaniemi@kolumbus.fi
puh. 050 5544 199

Kuva: Kirkkonummen Sanomat

Masalan kirjastolla on ollut jo puoli miljoonaa asiakasta

"Juhlapuhujan ensimmäisenä ja tärkeimpänä ohjeena sanotaan, että älä koskaan aloita puhetta muinaisista kreikkalaisista tai roomalaisista – jos et halua yleisön nukahtavan – minä kuitenkin otan sen riskin ja aloitan itse asiassa vielä kauempaa kirjaston historiasta. Nimittäin kolmannelta vuosituhannelta ennen ajanlaskumme alkua.

Arkeologisissa kaivauksissa on havaittu, että Kaksoisvirran maassa on ollut jo tuolloin historian ensimmäiset tiedossa olevat kirjastot, jotka olivat oikeastaan muistiinpanojen kokoelmia. Ihmiset ovat kirjoittaneet muistiin asioita ja koonneet kirjoitelmia kokoelmiksi tai arkistoiksi.

Ensimmäisissä kirjastoissa nuolenpäillä tehtyjä savitauluja

Noin 650 vuotta ennen Kristusta Assyriaa hallinneella kuningas Assurbanipalilla oli

25 tuhannen nuolenpääkirjoituksella tehdyn savitaulun kirjasto, joka oli luetteloitu ja jolla oli erityinen kirjastonhoitaja. Myös Kiinassa ja Egyptissä on ollut jo varhaisina aikoina kuninkailla ja temppeleillä omia kirjastoja.

Ensimmäiset havainnot nykyisen kaltaisesta kirjastosta ovat muinaisesta Kreikasta, jossa filosofikoulut hankkivat ja järjestelivät papyruskääröille tehtyä kirjallisuutta opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Se onkin ollut kirjastojen pääasiallinen tarkoitus tuhansia vuosia, vaikka jo pari tuhatta vuotta sitten Rooman keisarit perustivat myös julkisia kirjastoja. Itse asiassa kaikilla keisareilla oli kunnia-asia perustaa oma kirjasto.

Vuosien saatossa kirjastot ovat usein olleet myös yliopistojen tai kirkon piiriin syntyneitä. Suomenkin vanhimmat kirjastot olivat luostarien ja kirkkojen kirjakokoelmia joita oli esimerkiksi Turun tuomiokirkolla jo 1300- ja 1400-luvulla. Silloin kirjastot eivät kuitenkaan vielä olleet kaikkien ihmisten yhteisiä, avoimia palvelupisteitä.

Ensimmäinen kirjastolaki Suomeen 81-vuotta sitten

Yleisön sivistystason noustessa 1800-luvun puolivälissä yleiset tai niin kutsutut kansalais- tai kansan kirjastot alkoivat levitä Yhdysvalloista, Englantiin, Saksaan ja Suomeenkin. Meillä yleiset kirjastot olivat aluksi pääasiassa papiston ja ylioppilaiden perustamia. 81-vuotta sitten säädettiin Suomessa ensimmäinen kirjastolaki. Siitä lähtien kirjastot ovat kehittyneet koko kansan sivistyksen kehdoiksi, joiden merkitys ihmisten tietojen ja taitojen kehittäjänä on merkittävä. Eikä sovi unohtaa kirjastojen roolin muuttumista myös oivallisiksi vapaa-ajan ja harrastustoiminnan keskuksiksi.

Mutta palataanpa historiasta lähemmäs nykyaikaa ja tätä meidän omaa kirjastoamme. Reilut kymmenen vuotta sitten Masala oli melko paljon erilainen kuin nykyisin. Tällä mäellä ei ollut terveysasemaa, eikä juurikaan asuntoja.

Tämä talo oli vajaakäytössä oleva entinen teollisuuskiinteistö, jonka kohtaloa pohdittiin. Masalan asukasyhdistys sekä muutamat kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet olivat jo tuoneet esille idean, että kohtuullisilla muutostöillä tästä talosta saataisiin oivallinen monitoimitalo alueen asukkaille. Parin vuoden kädenväännön jälkeen suunnitellun ensimmäisen vaiheen rahat saatiin valtuustoryhmien neuvotteluissa mukaan kunnan talousarvioon ja vähän yli kymmenen vuotta sitten talo saatiin käyttöön.

Ratkaisu on oivallinen, sillä tämä paikka keskeinen ja hyvin saavutettavissa. Sitä paitsi Nissnikun ja Sepän koulut ja päiväkodit ovat aivan tässä vieressä.

Kirjasto, nuorisotila, monitoimisali ja muut tilat ovat toimineet vuosien ajan erinomaisen hyvin ja saavuttaneet asukkaiden suuren suosion. Pelkästään kirjastolla on ollut puoli miljoonaa asiakasta ja lainausmäärät ovat nousseet vuosittain nykyiseen lähes sataan tuhanteen.

Kirjasto on kunnan asukkaiden yhteinen ”olohuone”

Kirjasto on nykyään kuitenkin paljon, paljon enemmän kuin pelkkää kirjojen lainaamista tai opiskelun auttaja. Se toimii kyläläisten yhteisenä olohuoneena, jossa voi lukea kirjoja ja lehtiä, käyttää tietokoneita, lainata musiikkia ja elokuvia, kuunnella satutunteja, osallistua teematreffeille ja järjestää pienimuotoisia tilaisuuksia.

Muutamien nykyajan suosikkikirjojen ja kirjailijoiden kuten Harry Potterin tai vaikkapa Sofi Oksasen ja Ilkka Remeksen kirjojen myötä myös lukeminen on lähtenyt uuteen nousuun. Se on erinomaisen hyvä asia. Iloitsen etenkin lasten, nuorten ja nuorten aikuisten lukemisen lisääntymisestä.

Kirjasto palvelee pieniä lapsia, koululaisia, opiskelijoita, aikuisia ja ikäihmisiä – kirjastosta löytyy jokaiselle jotakin, kun vain itse käytämme sen mahdollisuuksia. Haluankin innostaa kaikkia kuntalaisia entistä vilkkaampaan käyttöön, vaikka meillä ei - ainakin jos se on minusta kiinni - edes harkita sivukirjastojen sulkemista, kuten on tapahtunut suurimmassa osassa muita Helsingin seudun kuntia. Puhumattakaan syrjäseutujen taantuvista kunnista ja niiden kirjastojen lakkauttamisista.

Itse asiassa meillä Kirkkonummella, jos kirjastojen käyttö ja asiakasmäärät lisääntyvät, voimme jopa pidentää aukioloaikoja.

Bibliotekstjänster, liksom även andra tjänster i Kyrkslätt, erbjuds heltäckande också på svenska. Vi kan vara stolta över de mångsidiga och goda tjänsterna på de båda inhemska språken i våra bibliotek.Det svenska språket har bra bevarat sin ställning i Kyrkslätt och vi bör värna om tvåspråkigheten som en rikedom som skiljer oss från andra kommuner i huvudstadsregionen.

Tämän monitoimitalon osalta voin lopuksi todeta, että kymmenen vuotta sitten toteuttamatta jääneen kakkosvaiheen hankesuunnitelman tarkistus on toissapäivänä hyväksytty hankesuunnittelutyöryhmässä. Suunnitelma tulee ensi kuussa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi ja toivottavasti hankkeelle saadaan rahat jo ensi vuoden talousarvioon. Käytännössä kakkosvaiheen toteuttaminen parantaa merkittävästi monitoimisalin käyttöä muun muassa pukuhuoneiden ja pesutilojen rakentamisen ansioista. Se myös parantaa talon energiatehokkuutta, ilmanvaihtoa ja talon toisessa päässä olevien harrastustoiminnan tilojen käyttöä. Uskon, että valtuustolta löytyy viisautta kehittää talon toimintaa, sillä asiakasmäärä lisääntyy entisestään, kun lähialueille rakennetaan jatkuvasti uusia asuntoja.

Nyt juhlimme kuitenkin Masalan kirjaston 10-vuotisjuhlia. Nauttikaamme juhlista ja omasta kirjastostamme!

Kiitos Masalan kirjaston mukavalle Kirsti Ahlstenin johtamalle henkilökunnalle ja menestystä Teille tärkeässä työssänne myös jatkossa!

På kommunfullmäktiges vägnar gratulerar jag Masaby bibliotek på festdagen och önskar alla bibliotekets kunder och vänner många givande stunder som användare av bibliotekets tjänster.

Onnittelen kunnanvaltuuston puolesta Masalan kirjastoa tänä juhlapäivänä ja toivotan kaikille kirjaston asiakkaille ja ystäville paljon antoisia hetkiä kirjaston palvelujen käyttäjinä."

Juhlapuhe Masalan kirjaston 10 vuotisjuhlassa 17.1.2009, Timo Haapaniemi.