Menojen kasvu jatkuu – rakenteelliset uudistukset ja järkeistäminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi tulevaisuudessakin

Kirkkonummen kunnan tämänkertainen talousarvioehdotuksen käsittely oli yksi luottamushenkilövuosieni vaikeimmista. Maailmantalouden laman ja epävarmuuden aiheuttamat talousongelmat heijastuvat yhä voimakkaina meille Kirkkonummellekin. Yhteistä meille ja maailman kaikille julkisille talouksille on kuitenkin se, että myös meidän on sopeutettava menomme tuloihin.

Helsingin Sanomissa pari viikkoa sitten julkaistussa vertailussa Kirkkonummi oli kovaa vauhtia vajoamassa kehyskunnista kriisikuntien joukkoon yhä syvemmälle, kun tarkasteltiin kunnanjohtajien tekemiä talousarvioehdotuksia. Merkittävää tuossa vertailussa oli se, että Kirkkonummen velkamäärä asukasta kohden oli huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Keravan ja Tuusulan, joilla on lisäksi meitä alhaisempi kunnallisveroprosentti. Sekä velan määrässä että veroprosentin suuruudessa olimme hämmästyttävästi tuossa vertailussa myös kaikkien Suomen kuntien keskiarvojen yläpuolella vuoden 2010 lukujen vertailussa.

Kirkkonummen verotulokertymät ovat koko maan vertailussa aivan huippuluokkaa, mutta emme silti saa menojen kasvua hillittyä. Vihdoin meilläkin olisi kaikkien päättäjien myönnettävä, että veroprosenttien jatkuva korottaminen ei tuo kunnan taloudenhoitoon tarvittavia tervehdyttämistoimia. Ne ovat meillä pääosin pakollisina vielä edessä.

Olemme pitkään puhuneet rakenteellisista uudistuksista ja niiden välttämättömyydestä kuntalaisten hyvien palvelujen turvaamiseksi jatkossakin. Suurimmissa hallintokunnissamme - perusturvassa, sivistystoimessa ja yhdyskuntatekniikassa on joitakin onnistuneita uudistuksia jo tehtykin, mutta olemme vasta toimintojen järkevöittämisen polun alkutaipaleella.

Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä valtuustoryhmät löysivät useisiin uudistuksiin yhteisymmärryksen, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä, jotta kaikki toimintomme ja palvelumme kuntalaisille olisivat tehokkaita ja laadukkaita. Muutamista menojen kasvun leikkauksista ryhmät olivat erimielisiä ja siksi meille perinteistä budjettisopua ei saatu aikaan, vaikka ryhmien neuvottelijat käyttivät valtavasti aikaa asioiden hiomiseen. Liian paljon aikaa kului teknisten korjausten ja selvitysten tekemiseen ja aika loppui varsinaisilta neuvotteluilta. Loppuiko osalla ryhmistä myös tahto sopuun eduskuntavaalien lähestyessä? Joka tapauksessa ensi vuoteen jäi paljon parantamisen varaa koko prosessinkin osalta.

Ehkä suurin erilaisia näkemyksiä ryhmien neuvotteluissa herättänyt kysymys oli käyttömenojen kasvun noin 2 miljoonan euron leikkauspäätös. Kunnanhallituksen ja ryhmien enemmistön mukaan se on tarkoitus saavuttaa useilla eri toimenpiteillä. Lomarahojen vapaaehtoisella vaihtamisella vapaiksi, palkattomilla lomilla, eri lisien myöntämisen perusteiden uudelleen määrittelyillä sekä rakenteellisilla uudistuksilla ja muilla toimilla, jotka vähentävät kunnan talousarvion tappiollisuutta. Vasta sitten jos nämä toimet eivät tuo riittävää tulosta, joudumme päättämään mahdollisista lomautuksista. Se päätös tehdään tarvittaessa erikseen.

Talouden tervehdyttämisessä kyse ei ole pelkästään työntekijöiden palkkoihin kajoamisesta, vaan useiden eri tekijöiden summasta. Meidän on käytettävä ja löydettävä kaikki mahdolliset keinot, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Useiden tutkimusten mukaan toimintojen järkeistämiset ovat olleet kunnissa myös työntekijöiden työilmapiirin kannalta hyviä uudistuksia. Meillä on paljon mahdollisuuksia tehostaa ja parantaa toimintojamme ja palvelujamme jos vain perustason työntekijöille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Järkeistämispäätökset on tehtävä yhdessä työntekijöiden, virkamiesjohdon ja lautakuntien kanssa.

Kunnanvaltuusto tietenkin päättää kaikista haluamistaan asioista kunnassa, mutta esitän retorisen kysymyksen, onko valtuuston strategisen ja tavoitteita ohjaavan päätöksenteon kannalta järkevää käydä talousarviota läpi yksittäisten virkojen tarkkuudella. Kuntalain 13. pykälän mukaanhan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

Kunnanhallituksen talousarvioehdotuksessa osa uudistuksista on siirretty pikaisesti tehtävien selvitysten jälkeen erikseen päätettäväksi ja osassa ratkaisuvalta on siirretty lautakunnille ja toimialoille leikkaamalla niiden talousarvion käyttömenojen kasvua. Toivon, että nyt ei puhuttaisi säästöistä, sillä niistähän ei ole kyse. Menomme kasvavat koko ajan – vuoden 2011 talousarviossa vertailuperusteesta riippuen yli 2 % tai jopa yli 5 % tähän vuoteen verrattuna. Kyse on siis Kirkkonummella yhä voimakkaana jatkuvasta menojen kasvun hillitsemisestä, ei säästöistä.

Kirkkonummen päätoimialoilla on käytettävissään lähes kaikissa toiminnoissa sekä Kuntaliiton tekemän vertailun että muiden selvitysten mukaan merkittävästi enemmän rahaa kuin muilla kehyskunnilla. Sosiaali- ja terveysmenojen osalta käytämme vuodessa jopa yli 10 miljoona euroa enemmän kuntalaisten rahoja kuin keskisuurten kuntien selvityksen mukainen tarvevakioitu käyttömme edellyttäisi. Vuonna 2009 Kirkkonummella käytettiin peräti 18,5 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin Keravalla. Tuolla summalla luulisi olevan helppoa saada muun muassa Lehmuskartanon hoivakodin toiminta ja ikäihmistemme muut palvelut loistavaan kuntoon.

Talousarvio sisältää valtavan määrän hyviä asioita kuntalaisten palvelujen kannalta. Toivottavasti emme unohda sitä. Kirkkonummi hoitaa yhä hyvin omat palvelunsa, vaikka valtiovalta lisää koko ajan kuntien velvoitteita, antamatta kuitenkaan palveluiden hoitamiseen resursseja.

Merkittävimmät kunnanhallituksen lisäykset kunnanjohtajan ehdotukseen olivat lasten kotihoidon kuntalisän poiston palauttaminen, koulujen materiaalirahojen korottaminen, korjausmäärärahojen lisääminen sekä yhdistysten avustusten määrän pitäminen nykytasollaan ja jopa niiden määrän pieni korottaminen.

Tärkein kysymys on se, löytyykö meiltä viisautta ja yhteishenkeä menestyä ja käyttää kuntalaisten rahat oikein kuntalaisten hyvien palvelujen turvaamiseksi myös jatkossa.

29.11.2010

Päätökset Metropolian tilaratkaisuista on tehtävä ennen kesälomia

YLE Helsinki 22.5.2010
Kirkkonummi kiirehtii isoja kaupunkeja päättämään Metropolia ammattikorkeakoulun tulevista toimitiloista. Isojen kaupunkien kiistely on viivyttänyt päätöksiä uusista kampusalueista lähes kahdella vuodella.

Metropolian hallituksessa istuva, Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok) muistuttaa, että pelkästään tänä vuonna pääomavuokria maksetaan viisi miljoonaa euroa. Se on viitisen prosenttia koko koulun budjetista.

– Tätä ei voi enää vitkutella, koska tässä on niin merkittävästä taloudellisesta asiasta kysymys sen lisäksi, että se on toiminnallisesti erittäin tärkeää. Päätökset on tehtävä ennen kesälomia.

Ammattikorkeakoululla on nyt yli 20 toimipaikkaa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Metropolian hallituksen asettama työryhmä pohtii parhaillaan toimipaikkojen yhdistämistä 4-6 kampukseen. Työryhmältä odotetaan esityksiä touko-kesäkuun vaihteessa.

- Olisin valmis perustamaan neljä pääkampusta. Keskittäisin tekniikan ja liikenteen opetuksen Vantaan Myyrmäkeen ja Espoon Leppävaaraan. Kulttuurialan koulutus voitaisiin siirtää Vantaan Tikkurilasta Helsinkiin ja sosiaali- ja terveysala keskittää Helsingin Myllypuroon. Tilat maksavat nyt aivan liian paljon ja ovat epäkäytännöllisiä. Yhdistymisen yksi keskeinen tavoite on saada synergiaetuja ja nostaa Metropolia kansainvälisestikin houkuttelevaksi huippuammattikorkeakouluksi. Sen suurin este on nyt kalliit ja epäkäytännölliset tilat. Tilavuokrat Helsingin kaupungille ja EVTEK-kuntayhtymälle ovat liian suuret, nimenomaan pääomavuokrat, joille on taattu 10% tuotto vuodessa.

Nykyisistä toimitiloista luovutaan vähitellen kymmenessä vuodessa. Metropolian henkilöstö ja opiskelijat ovat valittaneet asian salamyhkäisestä valmistelusta ja puutteellisista toimitiloista.

– Olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä, että päätöksenteko on kestänyt liian kauan, eivätkä toimitilat vastaa tämän päivän tarpeita.

Metropolia syntyi kun Stadia ja EVTEK yhdistettiin vuonna 2008. Metropoliassa opiskelee 14 000 opiskelijaa ja työskentelee 1 000 opettajaa.

_________________________

Tiukka talousarvio turvaa kuntalaisten hyvät palvelut, lamasta huolimatta

23.11.2009
Ensi vuoden talousarvion käsittely niin kunnan henkilöstön, lautakuntien kuin ryhmien neuvottelijoiden osalta on ollut yksi vaikeimmista, joita Kirkkonummella on koskaan jouduttu tekemään. Eikä pelkästään tiukan teknisen valmisteluaikataulun takia.

Maailman talouslama on heijastunut voimakkaasti meillekin ja tulee vielä lähivuosina vaikuttamaan negatiivisesti kunnan talouteen. Hyvät vuodet, jolloin pystyimme lisäämään kunnan henkilöstön määrää sadalla uudella vakanssilla vuodessa ja jolloin käyttömenot kasvoivat lähes 10 prosentin vuosivauhtia, ovat nyt auttamattomasti historiaa.

Tulevat vuodet ovat erittäin haastavia kunnan talouden saamiseksi tasapainoon. Meillä, toisin kuin monissa muissa kunnissa, palveluihin käytettävää rahamäärää ei jouduta kuitenkaan leikkaamaan useilla prosenteilla, vaan voimme jopa jossain määrin lisätä määrärahoja lamasta huolimatta. Tämän mahdollistaa ennen kaikkea hyvät, aktiiviset ja työtätekevät kunnan asukkaat ja yritykset. Olemme verotulokertymällä mitattuna edelleen yksi Suomen parhaista kunnista. Siitä asemasta on pidettävä jatkossakin huoli kaavoittamalla viihtyisiä pientaloalueita ja vetovoimaisia yritystoiminnan alueita eri puolille kuntaa, unohtamatta kyläkeskuksiin myös tarvittavien kerrostalojen rakentamista.

Verotulojen kasvun romahdus pakottaa meidät nyt perkaamaan läpi kunnan palvelut ja toiminnat sekä etsimään keinoja kehittää kaikkia toimintoja, purkaa vielä hallinnollisia turhia portaita sekä järkeistää, virtaviivaistaa ja tehostaa kaikkia toimintoja ja palvelujen tuottamista. Korostan, että tämä työ koskee kaikkia kunnan toimintoja. Työn on lähdettävä jokaisesta toimintayksiköstä ja kenttätyön tekijöistä yhteistyössä kunnan virkamiesjohdon ja lautakuntien kanssa. Hyvien käytänteiden imuroiminen muista kunnista on yksi hyvä keino kehittää toimintoja. Ryhmien välisissä budjettineuvotteluissa käytiin paljon keskustelua rakenteellisista uudistuksista ja ensi vuonna tehtävien selvitysten jälkeen niitäkin on tehtävä rohkeasti.

Kunnanvaltuuston ja -hallituksen rooli kehittämisessä on osoittaa suuntaviivat ja antaa tukensa henkilöstölle ja lautakunnille tehtävässä uudistustyössä.

Kunnan kaikissa tulevissa toiminnoissa on oltava johtotähtenä palveluiden laadun kehittäminen ja väestömäärän kasvun suhteessa myös palveluiden määrän lisääminen, mutta taloudellisesti tehokkaammin kuin mitä olemme tähän asti onnistuneet tekemään.

Kaikille valtuutetuille annettiin JohdonVertti –raportti, jossa vertaillaan kehyskuntien tilastoja ja muun muassa kuntien eri menoihin käyttämiä rahoja asukasta kohti. Vertailu osoittaa, että käytämme useimpiin palveluihin enemmän rahaa kuin muut kehyskunnat. Siitäkin huolimatta, että vertailu ei ota huomioon Kirkkonummen kannalta edullista tarvevakiointia. Eli mm. terveysmenojen kannalta edullista ikärakennetta. Esimerkiksi koulujen ryhmäkoot ovat meillä kaikkein pienimmät ja lasten päivähoitoon käytämme enemmän rahaa kuin mikään muu kunta. Myös mm. terveydenhuollon ja vanhustenhoidon rahoissa olemme kärkipäässä. Kaiken kaikkiaan vertailu osoittaa, että osoitamme rahaa lähes kaikkiin palveluihin enemmän kuin muut kehyskunnat. 

Pakollista ja valitettavaa veroprosentin korotusta ei saa ”syödä”

Laman takia kunnan tulojen hanat ovat kiinni ja veronkorotuksilla ei voida paikata rikkinäisiä taskuja. Veronkorotus ja sen tuomat pienet lisätulot on käytettävä järkevästi kunnan talouden kuntoon saamiseen ja myöhemmin, jos tilanne paranee, investointien rahoittamiseen sekä tilapäisesti suureksi nousevan lainamäärän pienentämiseen.

Kunnanjohtajan esittämä ja nyt valtuuston hyväksymä kunnallisveron korotus oli valitettavasti pakko hyväksyä talouden kohentamiseksi. Ikävää korotuksessa on muun muassa se, että se vie kuntalaisilta ostovoimaa ja heikentää kunnan kilpailukykyä itäiseen suureen naapuriimme Espooseen verrattuna.

Valtuustoryhmien neuvotteluissa pyydettiin ja saatiin valtava määrä lisätietoja talousarvioon liittyen. Toivottavasti nuo selvitykset ovat ryhmien sisällä kulkeutuneet kaikille teille. Ryhmien neuvotteluissa tehtiin lopulta melko vähän, mutta erittäin tärkeitä muutoksia kunnanjohtajan ehdotukseen. Tämän yhteisen, kompromissina syntyneen ehdotuksen taakse kaikki ryhmät ovat sitoutuneet, vaikka monista asioista oltiinkin erimielisiä. Samanlaista yhteistyön henkeä tarvitaan myös tulevien haasteellista vuosien aikana.

Omasta puolestani kiitän kaikki ryhmien neuvottelijoita rakentavassa hengessä käydyistä neuvotteluista. Kiitos myös kunnan henkilöstölle, joka joutui tiukan aikataulun takia antamaan lisäselvityksiä kovassa kiireessä. Erityiskiitoksen annan neuvotteluissa kaikki käytännön asiat hoitaneelle ja kyselyt ja vastaukset meille toimittaneelle laskentapäällikkö Leena Pieniniemelle.

Kaikesta talouden ahdingosta huolimatta voimme iloita siitä, että tällä talousarviolla turvataan kuntalaisille hyvät peruspalvelut. Ainakin rahaa siihen on osoitettu suhteessa enemmän kuin naapurikunnissamme.

Kaveria ei jätetä – Hyvää Kesää!

Kesän lämpimät säät ja kesäloma-aika ovat mainioita hetkiä nauttia myös ystävistä, jotka tuppaavat unohtumaan talven kiireissä. Varataan kesällä aikaa viettää yhteisiä hetkiä myös ystävien, naapureiden, sukulaisten tai muuten vaan tuttujen ihmisten kanssa. Aina ei tarvita erityisiä juhlia yhteiseen kahvi- tai teekupilliseen, jäätelöön, viinilasilliseen, oluen nautiskeluun, terassilounaaseen tai pihan grilli-iltapalaan.

Kutsutaan kaverit mukaan ja mennään yhdessä Kirkkonummen mainioille terasseille tai ravintoloihin tai vaikkapa torille ihan vaan huvikseen. Loistava vaihtoehto on myös yhteinen retki lähimetsään, Nuuksion ja Meikon erämaa-alueelle tai merellisen kuntamme lukuisille virkistysalueille. Eväät mukaan ja reppu selkään tai kylmäkassi autoon, kanoottiin tai veneeseen ja rentouttava yhdessäolo ilman kiireitä voi alkaa.

Kirkkonummella toimii valtava määrä erilaisia kyläyhdistyksiä, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntaseuroja sekä muita vapaaehtoistyötä tekeviä yhdistyksiä, joilla on paljon tapahtumia, kilpailuja ja otteluja myös kesäaikaan. Mennään niihin kaverin tai naapurin kanssa ja nautitaan yhdessä.

Kunnan päättäjienkin on syytä ladata akkuja kesällä. Syksyllä odottavat isot haasteet kunnan hyvien palveluiden turvaamiseksi tulevaisuudessakin tervehdyttämällä kunnan talous parempaan kuntoon. Kyläyhdistysten ja muiden vapaaehtoistyötä tekevien seurojen ja yhdistysten avustuksiin ei ole kuitenkaan syytä kajota. Ne tekevät kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta niin tärkeää työtä edullisesti ja yhteisöllisesti, että avustuksia on jatkossa syytä pikemminkin lisätä kuin karsia.

Tavataan edes kesällä niitä Facebook ja muita sosiaalisen tai yhteisöllisen median kavereita ihan oikeastikin – se voittaa laadussa nettitsättäilyn taatusti.

Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille kuntalaisille, kesäasukkaille ja muille tämän lehden lukijoille!

Timo Haapaniemi
Kunnanhallituksen puheenjohtaja
Kirkkonummi