Päätökset Metropolian tilaratkaisuista on tehtävä ennen kesälomia

YLE Helsinki 22.5.2010
Kirkkonummi kiirehtii isoja kaupunkeja päättämään Metropolia ammattikorkeakoulun tulevista toimitiloista. Isojen kaupunkien kiistely on viivyttänyt päätöksiä uusista kampusalueista lähes kahdella vuodella.

Metropolian hallituksessa istuva, Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok) muistuttaa, että pelkästään tänä vuonna pääomavuokria maksetaan viisi miljoonaa euroa. Se on viitisen prosenttia koko koulun budjetista.

– Tätä ei voi enää vitkutella, koska tässä on niin merkittävästä taloudellisesta asiasta kysymys sen lisäksi, että se on toiminnallisesti erittäin tärkeää. Päätökset on tehtävä ennen kesälomia.

Ammattikorkeakoululla on nyt yli 20 toimipaikkaa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Metropolian hallituksen asettama työryhmä pohtii parhaillaan toimipaikkojen yhdistämistä 4-6 kampukseen. Työryhmältä odotetaan esityksiä touko-kesäkuun vaihteessa.

- Olisin valmis perustamaan neljä pääkampusta. Keskittäisin tekniikan ja liikenteen opetuksen Vantaan Myyrmäkeen ja Espoon Leppävaaraan. Kulttuurialan koulutus voitaisiin siirtää Vantaan Tikkurilasta Helsinkiin ja sosiaali- ja terveysala keskittää Helsingin Myllypuroon. Tilat maksavat nyt aivan liian paljon ja ovat epäkäytännöllisiä. Yhdistymisen yksi keskeinen tavoite on saada synergiaetuja ja nostaa Metropolia kansainvälisestikin houkuttelevaksi huippuammattikorkeakouluksi. Sen suurin este on nyt kalliit ja epäkäytännölliset tilat. Tilavuokrat Helsingin kaupungille ja EVTEK-kuntayhtymälle ovat liian suuret, nimenomaan pääomavuokrat, joille on taattu 10% tuotto vuodessa.

Nykyisistä toimitiloista luovutaan vähitellen kymmenessä vuodessa. Metropolian henkilöstö ja opiskelijat ovat valittaneet asian salamyhkäisestä valmistelusta ja puutteellisista toimitiloista.

– Olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä, että päätöksenteko on kestänyt liian kauan, eivätkä toimitilat vastaa tämän päivän tarpeita.

Metropolia syntyi kun Stadia ja EVTEK yhdistettiin vuonna 2008. Metropoliassa opiskelee 14 000 opiskelijaa ja työskentelee 1 000 opettajaa.

_________________________

Tiukka talousarvio turvaa kuntalaisten hyvät palvelut, lamasta huolimatta

23.11.2009
Ensi vuoden talousarvion käsittely niin kunnan henkilöstön, lautakuntien kuin ryhmien neuvottelijoiden osalta on ollut yksi vaikeimmista, joita Kirkkonummella on koskaan jouduttu tekemään. Eikä pelkästään tiukan teknisen valmisteluaikataulun takia.

Maailman talouslama on heijastunut voimakkaasti meillekin ja tulee vielä lähivuosina vaikuttamaan negatiivisesti kunnan talouteen. Hyvät vuodet, jolloin pystyimme lisäämään kunnan henkilöstön määrää sadalla uudella vakanssilla vuodessa ja jolloin käyttömenot kasvoivat lähes 10 prosentin vuosivauhtia, ovat nyt auttamattomasti historiaa.

Tulevat vuodet ovat erittäin haastavia kunnan talouden saamiseksi tasapainoon. Meillä, toisin kuin monissa muissa kunnissa, palveluihin käytettävää rahamäärää ei jouduta kuitenkaan leikkaamaan useilla prosenteilla, vaan voimme jopa jossain määrin lisätä määrärahoja lamasta huolimatta. Tämän mahdollistaa ennen kaikkea hyvät, aktiiviset ja työtätekevät kunnan asukkaat ja yritykset. Olemme verotulokertymällä mitattuna edelleen yksi Suomen parhaista kunnista. Siitä asemasta on pidettävä jatkossakin huoli kaavoittamalla viihtyisiä pientaloalueita ja vetovoimaisia yritystoiminnan alueita eri puolille kuntaa, unohtamatta kyläkeskuksiin myös tarvittavien kerrostalojen rakentamista.

Verotulojen kasvun romahdus pakottaa meidät nyt perkaamaan läpi kunnan palvelut ja toiminnat sekä etsimään keinoja kehittää kaikkia toimintoja, purkaa vielä hallinnollisia turhia portaita sekä järkeistää, virtaviivaistaa ja tehostaa kaikkia toimintoja ja palvelujen tuottamista. Korostan, että tämä työ koskee kaikkia kunnan toimintoja. Työn on lähdettävä jokaisesta toimintayksiköstä ja kenttätyön tekijöistä yhteistyössä kunnan virkamiesjohdon ja lautakuntien kanssa. Hyvien käytänteiden imuroiminen muista kunnista on yksi hyvä keino kehittää toimintoja. Ryhmien välisissä budjettineuvotteluissa käytiin paljon keskustelua rakenteellisista uudistuksista ja ensi vuonna tehtävien selvitysten jälkeen niitäkin on tehtävä rohkeasti.

Kunnanvaltuuston ja -hallituksen rooli kehittämisessä on osoittaa suuntaviivat ja antaa tukensa henkilöstölle ja lautakunnille tehtävässä uudistustyössä.

Kunnan kaikissa tulevissa toiminnoissa on oltava johtotähtenä palveluiden laadun kehittäminen ja väestömäärän kasvun suhteessa myös palveluiden määrän lisääminen, mutta taloudellisesti tehokkaammin kuin mitä olemme tähän asti onnistuneet tekemään.

Kaikille valtuutetuille annettiin JohdonVertti –raportti, jossa vertaillaan kehyskuntien tilastoja ja muun muassa kuntien eri menoihin käyttämiä rahoja asukasta kohti. Vertailu osoittaa, että käytämme useimpiin palveluihin enemmän rahaa kuin muut kehyskunnat. Siitäkin huolimatta, että vertailu ei ota huomioon Kirkkonummen kannalta edullista tarvevakiointia. Eli mm. terveysmenojen kannalta edullista ikärakennetta. Esimerkiksi koulujen ryhmäkoot ovat meillä kaikkein pienimmät ja lasten päivähoitoon käytämme enemmän rahaa kuin mikään muu kunta. Myös mm. terveydenhuollon ja vanhustenhoidon rahoissa olemme kärkipäässä. Kaiken kaikkiaan vertailu osoittaa, että osoitamme rahaa lähes kaikkiin palveluihin enemmän kuin muut kehyskunnat. 

Pakollista ja valitettavaa veroprosentin korotusta ei saa ”syödä”

Laman takia kunnan tulojen hanat ovat kiinni ja veronkorotuksilla ei voida paikata rikkinäisiä taskuja. Veronkorotus ja sen tuomat pienet lisätulot on käytettävä järkevästi kunnan talouden kuntoon saamiseen ja myöhemmin, jos tilanne paranee, investointien rahoittamiseen sekä tilapäisesti suureksi nousevan lainamäärän pienentämiseen.

Kunnanjohtajan esittämä ja nyt valtuuston hyväksymä kunnallisveron korotus oli valitettavasti pakko hyväksyä talouden kohentamiseksi. Ikävää korotuksessa on muun muassa se, että se vie kuntalaisilta ostovoimaa ja heikentää kunnan kilpailukykyä itäiseen suureen naapuriimme Espooseen verrattuna.

Valtuustoryhmien neuvotteluissa pyydettiin ja saatiin valtava määrä lisätietoja talousarvioon liittyen. Toivottavasti nuo selvitykset ovat ryhmien sisällä kulkeutuneet kaikille teille. Ryhmien neuvotteluissa tehtiin lopulta melko vähän, mutta erittäin tärkeitä muutoksia kunnanjohtajan ehdotukseen. Tämän yhteisen, kompromissina syntyneen ehdotuksen taakse kaikki ryhmät ovat sitoutuneet, vaikka monista asioista oltiinkin erimielisiä. Samanlaista yhteistyön henkeä tarvitaan myös tulevien haasteellista vuosien aikana.

Omasta puolestani kiitän kaikki ryhmien neuvottelijoita rakentavassa hengessä käydyistä neuvotteluista. Kiitos myös kunnan henkilöstölle, joka joutui tiukan aikataulun takia antamaan lisäselvityksiä kovassa kiireessä. Erityiskiitoksen annan neuvotteluissa kaikki käytännön asiat hoitaneelle ja kyselyt ja vastaukset meille toimittaneelle laskentapäällikkö Leena Pieniniemelle.

Kaikesta talouden ahdingosta huolimatta voimme iloita siitä, että tällä talousarviolla turvataan kuntalaisille hyvät peruspalvelut. Ainakin rahaa siihen on osoitettu suhteessa enemmän kuin naapurikunnissamme.